I’m a big big GIS, in a big big world

Kun kaikesta tuli suurempaa!

Kun aloin kirjoittaa tätä blogitekstiä, päätin aluksi selvittää mistä kaikesta oli tullut isompaa. Otaksuin, että löydän helposti muutaman esimerkin rikastamaan päässäni pyörineitä ajatuksia, tulos olikin hämmentävä – oikeastaan aika iso.

Käyttämäni selain kertoi, että mm. Apple ja Google ovat suurempia brändejä kuin Coca-Cola, ”sharing economysta” tulee suurempi kuin internetistä, sähköautojen myynti on suurempaa kuin koskaan ja kasvanut lähes nelinkertaiseksi, Filippiinien talous kasvoi ja kasvaa suurimmalla vauhdilla. Eikä unohdeta näitäkään: älypuhelinten määrä on suurempi kuin koskaan ja niiden sisältämien sovellusten käyttö kasvaa yhä suuremmaksi, 3D-tulostimien määrä puolitoistakertaistui vuodessa, ja myös robotteja on enemmän kuin koskaan.

Toki myös täällä koti-Suomessa kaikki on kasvanut, kuten perintöprinssin lihakset, asuntovelat, lapsitähdet, turistivirrat, tuloerot, kirjastojen lainamäärät, kaupan varastot, vaatimukset IT-laitteille ja suomalaisten netissä viettämä aika, erityisesti yli 55-vuotiailla.

Itselläni ajatukset kaikesta suuresta liittyivät lähinnä asuntojen, autojen, annosten ja kanssaihmisten kokoon. Onko kaikki todella niin paljon suurempaa? Kyllä on ainakin Texasissa mutta on myös muualla. Asuntojen keskipinta-ala on kasvanut viimeisten vuosikymmenien aikana yli 20 prosenttia, mitä haikeudella seuraan. Olisihan se oma huone ollut ihan kiva.

Myös autot ovat yli 20 prosenttia suurempia kuin ennen, minkä voi aistia hieman liian tiiviinä parkkiruutuina, mutta epämukavuusalueellansa ihminen vasta kehittyy. Annoksetkin ovat kasvaneet kuin salaa kun 12” lautaskoko on kuin varkain korvannut vielä 1990-luvulla yleisesti käytetyn ”kymppituumaisen”. Minä ja sinä, keskipituutemme on kasvanut puolitoista senttimetriä per vuosikymmen täällä hyvän ruuan ja isojen annoskokojen ääressä.

Miksi sitten data ei saisi kasvaa? Ja paikkatiedosta siinä sivussa.

Itseäni asia on ruvennut kiinnostamaan niin, että päätin selvittää miksi kasvaneesta datamäärästä puhutaan Big Datana mutta meistä, ihmisistä, ei puhuta Big Humaneina tai autoista Big Careina, ja Big Apple viittaa New Yorkiin. Hampurilaisista puhuttaessa Big-sanan käyttö on jo keksitty.

Ratkaisu oli kuitenkin lähempänä kuin osasin arvatakaan. Oikeastaan ihan omassa taskussani, siinä älypuhelimen näytöllä, jossa se minua niin usein opastaa perille. Kartta, joka tuli jokaiseen taskuun – joka kohta tulee jokaiselle työpöydälle.

Paikkatiedon kasvaessa yhä useamman organisaation ja kansalaisen arkea helpottamaan, olemme itsekin alkaneet miettiä sille toista nimeä. Paikkatiedon avulla emme halua enää tuottaa ratkaisua vain pienen käyttäjäryhmän rajattuun ongelmaan vaan näemme, että sen avulla kokonaiset organisaatiot, ja niissä työskentelevät tyypit, voivat hyödyntää sitä kaikissa toimissaan ja toiminnoissaan. Siitä on muodostumassa universaali integraattori, jonka avulla datamassat linkittyvät toisiin – yhdeksi yhteiskäyttöiseksi kokonaisuudeksi, joka tarjoaa palveluita ja näkymiä päätöksen tekoon, operatiiviseen toimintaan ja johtamiseen.

Siinä missä vanhat väsyneet numeraaliset raportit tappoivat luovuuden, uudet visualisoidut raporttipinnat tarjoavat inspiraation ja luovuuden lähteen – ja kaikkia käyttäjiä tasa-arvoisesti puhutellen. Ja jos et tätä usko, niin koe paikkatiedon avulla toteutetut animoidut ja prediktiiviset tilannekuvat, jotka tarjoavat reaaliajassa näkymän toimintaasi – pistävät sinut kartalle!

Niin ja tätä me kutsumme LOCATION INTELLIGENCEKSI.

It’s not a big big thing, if you leave me (small GIS), but I do do feel that. I do do will miss you much, miss you much…

Sami Masala

Kirjoittaja on Karttakeskuksen myyntijohtaja

Ulottuvuutta liiketoimintaan

Me paikkatietopuristit olemme jo vuosikymmeniä huudelleet tai ainakin huokailleet, että lähes kaikki tieto on paikannettavissa johonkin sijaintiin ja tästä ominaisuus- ja sijaintiedon upeasta yhteydestä on monenlaista, jopa mitattavaa hyötyä. Vallanpitäjät ovat läpi historian osanneet tiedon esittämisen kartalla ja erityisesti kartan avulla manipuloinnin. Omaa valtakuntaa on aseteltu maailmankartan keskelle ja keksitty sellainen projektio, että se näyttää yhtä vääristyneen isolta kuin Islanti meille tutuissa maailmankartoissa.

Nyky-yhteiskunnassa vaikuttamisen mahdollisuus on myös meillä kansalaisilla, kuntalaisilla ja kuluttajilla erilaisten kyselyjen ja palautepalvelujen kautta. Näissäkin kartalle tökätty mielipide ja tuntemus ovat helpommin huomioitavissa päätöksenteossa kuin pelkkä sanallinen vuodatus tai kiitos.

Silti suurin osa maailman paikkatiedoista köllöttelee hyödyntämättömänä miljoonissa Exceleissä ja tietokannoissa, autuaan tietämättömänä siitä, että se voitaisiin paikantaa, visualisoida, jalostaa ja analysoida tuottamaan hyötyä ja tehokkuutta omistajansa prosesseihin ja tuloksentekoon. Väitän, että tämän tiedon valjastaminen liiketoimintaa palvelemaan on helpompaa ja halvempaa kuin mikään muu toimenpide, jota yrityksissä harkitaan tehtäväksi.

On jokseenkin käsittämätöntä, että samat fiksut ihmiset, jotka vapaa-ajallaan hyödyntävät siekailematta paikkatietoa navigaattoreissa, mobiilisovelluksissa, urheilurannekkeissa ja muissa toinen toistaan hienommissa arjen apuvälineissä, yrittävät työelämässään hahmottaa vastuualuettaan ilman karttaa. Se, miten graafi visualisoi taulukon, on vain häivähdys siitä, mitä kaikkea hienoa paikkatieto tekee liiketoimintatiedolle. Eikä sen tarvitse olla mikään maailman hienoin paikkatietoanalyysi tai edes teemakartta, vaan jo asiakkaiden sijainnit tai alihankintaketjun nuolet kartalla auttavat tekemään parempia ja nopeampia päätöksiä kuin fiksuinkaan taulukkolaskentaohjelmiston pylväsdiagrammi.

Tässä suhteessa julkishallinto on liike-elämää edellä. Kuntien palveluverkkoja ja kuljetuksia suunnitellaan paikkatiedon avulla, suunnitelmat esitetään kartoilla ja omalääkärialueet perustuvat väestön asuinpaikkoihin. Kuljetusfirma, jonka tehtävä on tuottaa voittoa, ostaa kysynnän lisääntyessä uuden auton ja sitoo tulevienkin vuosien kysynnän lisäykset tuohon ruostuvaan scaniaan, eikä vieläkään optimoi kuljetuksiaan paikkatietojen avulla. Hölmöä.

Paikkatiedon sanansaattajalle palkitsevimpia hetkiä ovat ne, kun asiakas toteaa laskeneensa oikein laskimella, että paikkatiedon hyödyntämiseen tehty investointi maksoi itsensä takaisin puolessa vuodessa ja tuottaa nyt joka päivä voittoa viivan alle. Taloudellisen menestyksen lisäksi henkilöstö- ja asiakastyytyväisyys kohenivat kuin kaupan päälle. Näitä juhlahetkiä tapahtuu pienissä yrityksissä muutaman tonnin sijoituksella, isompienkin kannattaa kokeilla!

Yritysten toiminnanohjausjärjestelmistä vasta viidessä prosentissa hyödynnetään paikkatietoa, vaikka vain viisi prosenttia tiedosta ei sitä ole. Erikoinen epäsuhta. Big Datan sijaan meidän tulisi keskittyä Big Map Dataan, joka ei ole vain vanha juttu uudella termillä vaan aidosti asia, jonka sisäistävät yritykset tulevat saamaan uutta ulottuvuutta liiketoimintaansa ja paikkansa auringossa. Ja vauhtiin pääsee mitättömillä investoinneilla, kalliita konsultteja ei tarvita. Paikkatietoyrityksistä löytyy osaavia, innokkaita ja ketteriä asiantuntijoita halukkaina näyttämään, mistä on kyse!

Teemu Virtanen

Kirjoittaja on Dimenteq Oy:n toimitusjohtaja

Yhteiskunnan kipupisteet näkyväksi kartoilla

Datasta polveutuvat digitaaliset kartat tekevät näkyväksi yhteiskunnan kipupisteet.

Teknologinen kehitys antaa mahdollisuuden luoda parempaa yhteiskuntaa. Mikroskoopin avulla tutkija voi tähystää solun pienimpiin osiin parantaakseen ennen parantumattomina pidettyjä sairauksia. Kaukoputken avulla olemme selvittäneet maailmankaikkeuden lainalaisuuksia, joiden tunteminen on muovannut käsitystämme maailmasta.

Paikkatietojärjestelmä puolestaan on työväline, jolla voimme mikroskoopin lailla luodata yhteiskuntaan ja tarkastella sen ilmiöitä. Voimme tutkia kaupungistumista, väestön muuttoa ja ikääntymistä koko Suomen mittakaavalla, tai tarkentaa näkökulmaa ja selvittää miksi yksi lähiö on onnellisempi kuin toinen. Toisaalta voimme tutkia miksi liiketoimintamme menestyy juuri tietyllä alueella, ja mistä löytyisi toinen vastaava alue mihin voisimme laajentua.

Työvälineen sovellusalat ovat monimuotoiset, sillä sijainti liittää lähestulkoon kaikkia asioita toisiinsa. Asioiden keskinäiset etäisyydet ja vaikuttavuudet muodostavat alati muuttuvan kudoksen, jonka hallinta onnistuu paikkatietojärjestelmällä. Mikään organisaatio, liiketoiminta tai hanke ei ole immuuni sen läheisyydessä oleville vaikuttaville tekijöille. Näin ollen niiden sivuuttaminen päätöksenteossa altistaa päätöksentekijän erehdykselle – ellei jopa katastrofille.

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollistavat teknologiat ovat vasta viime vuosina saavuttaneet tason, jossa hyödyntäminen ei edellytä välttämättä syvällistä perehtymistä GIS:n sielunelämään. Markkinoille on saapunut uraa uurtavia ratkaisuja, joiden avulla osoitteita sisältävät taulukot muuttuvat kädenkäänteessä informatiivisiksi kartoiksi ja ratkaisuja, jotka liittyvät organisaation jo käytössä oleviin toiminnanohjausjärjestelmiin ja tekevät tietoa entistä näkyvämmäksi.

Paikkatiedon hyödyntämisen ensimmäinen aalto on vyörynyt läpi Suomen ja omien alojensa innovaattorit ovat onnistuneet parantamaan toimintaansa todistaen paikkatietojärjestelmän antaman arvolupauksen. Seuraavaksi paikkatiedon hyödyntäminen leviää läpileikaten koko Suomen organisaatiokenttää ja tähän Esri Finland muiden FLIC-jäsenten kanssa on valmistautunut.

Esri Finland kehottaa jokaista päätöksentekijää tutustumaan jo käyttöön otettuihin malleihin hyödyntää paikkatietoa, ja löytämään oman mallinsa. Asiakaskunnastamme löytyy esimerkkejä monille eri toimialoille aina vähittäiskaupasta ja kiinteistöalasta metsäteollisuuteen ja liikenteeseen sekä julkiseen päätöksentekoon. Helpoiten alkuun pääsee pohtimalla kuinka moneen Missä-alkuiseen kysymykseen organisaatiosi työntekijät etsivät vastausta päivittäin. Näihin kysymyksiin paikkatietojärjestelmä antaa vastauksen ajasta ja paikasta riippumatta.

Jukka Rouhe

Kirjoittaja on Esri Finlandin toimitusjohtaja

Sijainti yhdistää – mikään ei ole muuttunut

Paikkatietoratkaisujen ensiaskeleet otettiin todennäköisesti samoihin aikoihin kun ne kuuluiset ihmisen ensiaskeleet toisen taivaankappaleen pinnalla. Itse asiassa Neil Armstrongin ja kumppaneiden retki kuuhun 1960-luvun päätteeksi oli mahdollista vain paikkatiedon avulla. Kuun koordinaatit piti osata laskea oikealla ajanhetkellä, ja matkaa varten avaruusaluksessa olikin jo mukana navigaattoreiden esi-isä. Aika haasteellinen aihe vielä siitäkin näkökulmasta, että matkaaminen tapahtui kolmiulotteisessa koordinaatistossa.

Sijainnin käyttäminen tietojen yhdistämiseen on se yksinkertainen menetelmä, jolla Sito on toteuttanut asiakkailleen useita toimintaa tehostavia ratkaisuja. Siton asiakkaat ovat usein infrastruktuurin suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavia organisaatioita. Siton ratkaisujen ytimessä on asiakkaan tietojen ymmärtäminen ja näiden tietojen tuominen eri tehtäviin tukemaan päätöksentekoa. Tiedot esitetään karttakäyttöliittymän kautta, koska kartan avulla tiedot saadaan visualisoitua havainnollisesti. Karttakäyttöliittymä puolestaan on toteutettu nettiselaimeen, koska se on tuttu ja turvallinen tapa tietojen käyttämiseen jo koko lailla kaikille.

Siton ratkaisut on nimetty Louhi–tuotteiksi. Nimi kuvastaa järjestelmän tapaa kaivaa, eli louhia tietoja useista eri lähteistä. Tyypillinen infrahanke kestää useampia vuosia ja mukana on useita toimijoita sekä tilaajapuolelta, että toimittajina. Louhi Ympäristö –ratkaisun avulla toimijat pystyvät seuraamaan reaaliaikaisesti paitsi itse hankkeen eri osapuolien suunnitelmia ja toteutuksen etenemistä, niin myös hankkeen vaikutuksia ympäristölle. Näitä seurataan mm. reaaliaikaisesti ympäristöön sijoitetuista sensoreista, joiden koordinaatit ovat tietysti tiedossa. Tilannekuvaa välitetään myös hankkeen ympäristön asukkaille, jotka näkevät sopivasti yleistetyn esityksen tilanteesta – esimerkiksi tunnelilouhinnan etenemisestä Länsimetro-hankkeessa.

Louhi-ratkaisun kaltaiset järjestelmät tuovat merkittäviä kustannussäästöjä infrarakentamiseen. Säästöä syntyy kun hankkeissa pystytään jatkuvasti tekemään nopeita ja oikeita päätöksiä havainnollisesti saatavilla olevan tiedon avulla. Siton osaaminen nettikarttateknologiassa, tietokannoissa sekä tietysti itse hankkeen tietojen ymmärtämisessä, ovat mahdollistaneet kehityksen, jossa järjestelmien tarjoama toiminnallisuus ja älykkyys on kehittynyt jatkuvasti.

Uusin kehitysaskel on ollut virtuaalitodellisuuden lisääminen käyttöliittymäksi samaan jo ennestään rikkaaseen tietosisältöön. Esimerkiksi Espoon Tapiolan keskustan kehittämishanke käyttää Louhi Kaupunkimalli –ratkaisua, jossa 3D-käyttöliittymä laajenee myös neljänteen eli aikaulottuvuuteen. Selaimesta pystytään tarkastelemaan useita suunnitelmavaihtoehtoja ja niiden vaikutusta ympäristöön eri ajanhetkinä.

Apollo kuuretket toteutettiin aikanaan mittavan yritysjoukon kehitystyön tuloksena ja me kaikki nautimme monesta näiden yritysten kehittämästä palvelusta edelleen. Merkittävät paikkatietoalan kansainväliset yritykset saivat alkunsa noista kehityshankkeista.

Sitolla on ollut etuoikeus kehittää Suomessa paikkatiedon avulla teknologiaa, jonka on löytänyt monta uutta käyttäjää. Ensimmäinen asiakkaamme oli jo vuosituhannen vaihteessa Puolustusvoimat ja sen jälkeen on tullut kuntia, Liikennevirastoa ja muita viranomaisia sekä yrityksiä, kuten teleoperaattorit. Nämä kaikki käyttävät jokapäiväisessä työssään Louhea, jolle me etsimme koko ajan uusia käyttökohteita yhdistämällä sijainnin avulla yhä enemmän tietoja.

Juha Saarentaus

Kirjoittaja työskentelee Sito Oy:ssä liiketoimintajohtajana

FLIC aloittaa blogikirjoitukset

FLIC aktivoituu ja aloittaa blogikirjoittelun! Blogin tarkoituksena on tehdä paikkatietoalaa tunnetuksi ja pureutua paikkatietoalan ajankohtaisiin tapahtumiin, trendeihin ja ilmiöihin. Blogiin kirjoittavat alkuvaiheissa Flicin hallituksen jäsenet, mutta myöhemmin kirjoittajiksi kutsutaan myös vieraskyniä.

Blogikirjoittelun avaa Mikko Salonen esittelemällä Flicin toimintaa ja tavoitteita. Salonen työskentelee Blom Kartta Oy:n toimitusjohtajana.

Mikä ihmeen FLIC?

FLIC – Finnish Location Information Cluster – on Suomen paikkatietoklusteri, joka perustettiin marraskuussa 2013. FLIC on jo nyt yli 30:n paikkatietoalalla toimivan yrityksen yhteistyöelin, jonka tavoitteena on varmistaa suomalaisten paikkatietoyritysten kasvumahdollisuudet, paikkatieto-osaajien saatavuus, osaamisen kehittäminen ja kansainvälistymismahdollisuudet. FLIC haluaa myös selkiyttää julkisen sektorin roolia paikkatietoalalla.

FLIC on organisoitunut Teknologiateollisuus ry:n alle. Teknologiateollisuus tarjoaa klusterille kokoontumismahdollisuuksia toimitiloissaan sekä viestintä- ja edunvalvontatukea. Jäsenyrityksille avautuu myös mahdollisuus päästä yhteistyöhön muiden elinkeinoelämän edustajien kanssa Teknologiateollisuus ry:n työryhmissä.

Lyhyen historiansa aikana FLIC on jo ehtinyt vaatia kannanotossaan marraskuussa 2013 julkisen ja yksityisen sektorin tehtävänjaon selkiyttämistä paikkatietopalveluissa, jotta paikkatietoteknologian ja avoimen datan tarjoamat innovaatio- ja kasvumahdollisuudet päästäisiin hyödyntämään täysimääräisesti.

Vuonna 2014 FLIC jatkaa edunvalvontatyötään, mutta jalkautuu myös konkreettisen toiminnan pariin. FLIC järjestää helmikuun lopulla aamiaisseminaarin ja toukokuussa kutsuseminaarin paikkatietoalan ja alaa koskevien päätöksien tekijöille. FLIC on myös mukana marraskuun Paikkatietomarkkinoiden valmistelussa ja järjestelyissä.

Kasvua kansainvälistymällä

Suomen paikkatieto-osaaminen on kansainvälistä keskitasoa. Edellytykset paikkatietoalan kansainvälistymiselle ovat kuitenkin keskimääräistä paremmat. Avointa paikkatietoa on saatavilla, kuten myös osaamista ja kokemusta kansainvälisestä toiminnasta. Tehtävänjakoon liittyvistä haasteistaan huolimatta keskusteluyhteys yritysten, julkishallinnon ja muun elinkeinoelämän kanssa toimii.

FLIC tukee kansainvälistymistä kokoamalla suomalaisten paikkatietoalan yritysten yhteisen messuosaston Euroopan suurimpaan paikkatietoalan tapahtumaan, Intergeo-messuille Berliiniin 7.-9. lokakuuta. Mikäli yrityksesi on kiinnostunut osallistumaan Intergeo-messuille, ole yhteydessä Flicin hallituksen jäseneen Teemu Virtaseen.

Avoin paikkatieto vauhdittaa kehitystä

FLIC uskoo paikkatiedon avoimuuden edistävän innovointia ja vievän alaa eteenpäin. Maanmittauslaitos on näyttänyt esimerkkiä, mutta kuntakenttä on pysynyt suljettuna. Vaarana on, että monet käyttökelpoiset, veronmaksajien rahoilla tuotetut aineistot jäävät hyödyntämättä.

Kuntien perustehtävä ei voi olla aineistojen myynti, vaan Inspire-direktiivin perusajatuksen mukaisesti aineistoista tulisi saada mahdollisimman suuri hyöty koko yhteiskunnalle. Kuntaliiton johdolla pitäisikin selkiyttää yritysten ja kuntien välistä yhteistyötä ja tilaaja-tuottaja–rooleja.

FLIC tukee paikkatietoalan innovointia ja uuden yritystoiminnan kehittymistä olemalla mukana startup-yritysten Slush-tapahtumissa.

Tule mukaan toimintaan!

FLIC on avoin yhdistys kaikille paikkatietoalalla toimiville yrityksille. Mikäli olet kiinnostunut jäsenyydestä, ota yhteyttä Juha Saarentaukseen tai Mika Leivoon.