Paikkatiedon paikka on vientimarkkinoilla

Suomen paikkatietoklusteri FLIC piti ensimmäisen yhteisen seminaarin toukokuun alussa. Seminaarin päätarkoitus oli avata paikkatiedon mahdollisuuksia ennen kaikkea elinkeinoelämän toimijoille. Julkisen puolen yhteistoimintaa on alalla perinteisesti jo olemassa. Klusteriyritykset haluavat laajentaa nykyisen paikkatietoyhteisön toimintaa kattamaan laajempia mahdollisuuksia organisaatioiden kilpailukyvyn tehostajana ja innovatiivisten uusien palveluiden kehittämisessä.

Seminaarimme ohjelma oli erityisen laadukas ja kansainvälisten alan toimijoiden esitykset käänsivät suomalaistenkin esittäjien kielivalintaa seminaarimme loppua kohden.

Next time we will create even more international seminar!

Paikkatieto itsessään ei ole juuri muuta kuin teknologiaa, joten sellaisenaan sillä ei asioita viedä eteenpäin. Sen sijaan paikkatiedon soveltaminen tarjoaa jatkuvasti kasvavan määrän mahdollisuuksia. Soveltamisen mahdollistavat innovatiiviset yritykset jotka löytävät rakennemuutoksen jyrätessä eteenpäin toiminnan arvoverkostosta oman palvelutarjontansa uudet mahdollisuudet. Klusterimme yksi merkittävimmistä onnistumisista on yritysten yhteistyö, jossa olemme luoneet hyvähenkisen mallin toiminnallemme. Yhteistyö ei ole vain yhteisiä tapaamisia, vaan se tarjoaa myös mahdollisuuden luoda useamman yrityksen rakentamia palvelukokonaisuuksia, joilla on globaalit markkinat.

Paikkatiedon paikka on vientimarkkinoilla. Useat klusteriyritykset toimivat jo kansainvälisillä markkinoilla tai ovat osa kansainvälistä yritystä, jossa Suomen yksikkö toimii paikkatiedon osaamiskeskuksena. Varsinkin elinkeinoelämän asiakkaamme ovat usein jo globaaleja toimijoita tai ovat hakeutumassa sellaisiksi. Suomi tarvitsee uusia vientituotteita ja yhteistyömme avulla niitä on mahdollisuus synnyttää. Tavoitteemme on edelleen saada julkiset toimijat mukaan tukemaan laajemmin tätä kehitystä. Kevään päättäjätapaamisten perusteella töitä on tällä saralla vielä edessä, vaikkakin monia rohkaisevia kohtaamisia on jo käyty.

Juha Saarentaus

Kirjoittaja työskentelee liiketoimintajohtajana Sito Oy:ssä

Kuntaliitto ja FLIC – yhteistä edunvalvontaa

FLIC:n hallituksen jäsenet ovat talven ja kevään aikana käyneet esittelemässä FLIC:n toimintaa paikkatietoalan sidosryhmille ja toimijoille. Muutamissa paikoissa keskusteltavaa on riittänyt useampaankin tapaamiseen, ja jatkotoimenpiteistä on sovittu käytännössä kaikissa tapaamisista. Nämä ovat erittäin myönteisiä merkkejä. FLIC on otettu erinomaisesti vastaan  paikkatietoalan yritysten yhteisenä edunvalvojana ja alan yhteistyöelimenä.

Allekirjoittanut ja FLIC:n puheenjohtaja Juha Saarentaus vierailivat viime viikolla toistamiseen Kuntaliitossa. Kuntien edunvalvoja ja paikkatietoalan yritysten edunvalvoja luonnostelivat tapaamisessa nelikohtaisen listan loppuvuoden yhteisistä tavoitteista ja jatkokeskustelun kohteista:

1. Toimivien markkinoiden edistäminen – liittyy läheisesti FLIC:n tavoitteisiin selkiyttää yksityisen ja julkisen sektorin rooleja paikkatietoalalla.

2. Vientitoiminnan edistäminen – molempien osapuolien etu. Vienti-innovaatiot tuovat uutta myös kunnille.

3. Paikkatietoala hallitusohjelmaan – strategisesti tärkeä tavoite. Pohtimista vaatii mikä olisi keskeisin kirjaus paikkatietoalan toimintaedellytyksistä hallitusohjelmaan. Kovin montaa asiaa, kun ei tuohon asiakirjaan mahdu.

4. Kuntien paikkatietojen avaaminen – lienee sanomattakin selvää, että tiukin keskustelu tullaan käymään kuntien paikkatietojen mahdollisesta avaamisesta Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen tavoin.

FLIC:n Location Business Forumissa keskiviikkona 7.5. puhunut Tampereen kaupungingeodeetti Anna Mustajoki kertoi, että kaupungin strategiassa todetaan, että kaupungin tuottamaa tietoaavataan. ”Strategian mukaisesti nyt on sitten pohdittava, että edetäänkö tässä esimerkiksi kantakartan osalta.”

Kuntaliiton näkökulmana on puolustaa kuntien aineistojen myynnistä saatavia tuloja. Kuntaliitto haluaa, että kuntakenttä toimisi yhtenäisesti ja näkee, että avoimuus sinänsä ei ole ongelma vaan saatavuus ja korvaavien ansaintalogiikkojen löytäminen.

Haastan FLIC:n jäsenyritykset pohtimaan miten kuntien aineistojen avaaminen pitäisi toteuttaa ja mitkä voisivat olla niitä ”porkkanoita”, joilla asiaa saataisiin eteenpäin! Palaute listan muihin tavoitteisiin liittyen on myös tervetullutta.

Mikko Salonen

Kirjoittaja työskentelee toimitusjohtajana Blom Kartta Oy:ssä

Paikkatiedon popularisoituminen

Takana alkaa olla ne ajat kun paikkatiedosta ulkopuolisille puhuttaessa joutui aina selittämään, että kyseessä ei ole hammaslääketiede, vaan oma tieteenala, joka kuvaa ympäristössä sijainniltaan tunnettuja kohteita ja niiden ominaisuuksia.

Mobiililaitteet ja kännykät ovat luoneet paikkatiedosta kaikille tutun käsitteen, ja kukapa ei olisi silloin tällöin piipahtanut geokätköllä tai ainakin käyttänyt auton navigaattoria. Paikkatieto on tullut myös tutuksi erilaisten palveluiden kautta, joita kuka tahansa voi verkon välityksellä käyttää ja luoda niihin omia karttoja sekä tietokokoelmia.

Paikkatiedon hyödyntäminen kaikenlaisessa toiminnassa kiihtyy jatkuvasti. Kaupunkisuunnittelussa pystytään hyödyntämään yhä laajempia tietokokonaisuuksia ja kuvaamaan niitä kartalla. Big Dataa on verkko pullollaan ja sitä saadaan entistä helpommin linkitettyä kartalle kuvaamaan erilaisia ilmiöitä. Perinteisiä analyysejä voidaan tuottaa liukuhihnalla ja luottamusmiehet pääsevät kuntaorganisaatioissa tekemään päätöksiä näyttävien esitysten pohjalta. Myös yritykset voivat eri tietolähteistä ongitun tiedon avulla löytää toiminnalleen uusia, hyviä liikepaikkoja. Hyvä näin!

Uusia teknologioita hyödyntäessä on kuitenkin hyvä muistaa, että edelleen tarvitaan myös osaamista. On äärimmäisen tärkeää, että tietoja kartalle viedessä tietää mitä tekee. Liian kevyt suhtautuminen saattaa johtaa katastrofaalisiin johtopäätöksiin. Koska paikkatieto arkipäiväistyy, olisi syytä harkita, että pitäisikö sen opettaminen aloittaa jo peruskoulussa? Perinteiset aarrekartat laadittaisiin digitaalisina ja tutustuttaisiin tietotekniikan avulla tähän kiehtovaan maailmaan. Tällä varmistettaisiin, että tulevaisuudessakin löytyy kiinnostusta opiskella alaa ja voitaisiin saavuttaa taas jotain erityistä osaamista, jolla Suomi saadaan nousuun!

Mike von Wehrt

Kirjoittaja työskentelee toimialajohtajana Tekla Oy:ssä (Infra & Energy, Julkishallinto)