Kannattavaa liiketoimintaa avoimista paikkatietoaineistoista

Ilmaisten tietojen, tuotteiden ja palveluiden tarjonnalla voidaan nykyään luoda kannattavaa liiketoimintaa. Hyvänä esimerkkinä tästä on Google, jonka palvelut ovat käyttäjille ilmaisia, mutta jonka liikevaihto on huomattava mainostulojen ansiosta.

Viime vuosien aikana myös avoimia paikkatietoaineistoja on tullut saataville runsaasti, kun muun muassa Maanmittauslaitos avasi paikkatietoaineistojansa toukokuussa 2012. Näiden tavoitteena on synnyttää uutta liiketoimintaa ja luoda kansalaisia hyödyttäviä palveluita. Mitä enemmän erilaisia paikkatietoaineistoja voidaan yhdistää, sitä suuremmat mahdollisuudet on myös löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja luoda palveluita. Hyvä esimerkki kansalaisia hyödyttävästä palvelusta on Reittiopas, jossa on käytetty useasta lähteestä (mm. MML, kunnat, HSL) olevia avoimia paikkatietoaineistoja. Tästä huolimatta Reittiopas on myös kannattavaa liiketoimintaa.

Vaikka avoimia paikkatietoaineistoja on käytössä valtavasti, niitä käytetään vielä epäröiden. Tämä johtuu osittain siitä, että tarjolla olevien aineistojen määrä on niin suuri, että on vaikea tietää mistä lähteä liikkeelle. Joillekin voi myös olla epäselvää, mihin kaikkiin tarkoituksiin avoimia paikkatietoaineistoja voi käyttää. Nämä haasteet voidaan nähdä myös liiketoimintamahdollisuuksina. Paikkatietoalan ammattilaiset voivat auttaa asiakkaitaan käymään läpi avoimia aineistoja ja löytää sieltä heille hyödyllisimmät. Tällä tavalla asiakas säästää aikaa heille sopivan aineiston löytämisessä, eikä asiakkaalla itsellään tarvitse olla aineisto-osaamista. Paikkatietoalan osaajille tässä piilee mahdollisuus jalostaa avointa paikkatietoa laadukkaaseen ja lisäarvoa tuottavaan muotoon.

Myös avointen paikkatietoaineistojen käsittelemisessä saattaa eteen tulla haasteita, joiden ratkaisemisessa alan yritykset auttavat asiakkaitaan. Aineisto ei välttämättä ole saatavilla kokonaisena, vaan se on ladattava osissa. Lisäksi aineiston formaattia tai koordinaatistoa voidaan joutua muuttamaan asiakkaan tarpeeseen sopivaksi. Joissain tapauksissa aineistosta voi puuttua kuvaustekniikka, eli se on visualisoidun datan sijaan pelkästään raakadataa. Kaikissa tapauksissa avoimelle paikkatietoaineistolle täytyy aina tehdä laadun tarkastus, jotta voidaan varmistua sen sopivuudesta käyttötarkoitukselle.

Lisäksi projektien aikatauluissa ei välttämättä ole allokoitu aikaa avoimien paikkatietoaineistojen hyödyntämisen selvitystyöhön. Tarvittavaa tietoa ei välttämättä ole saatavilla yhdestä paikasta, jolloin täytyy yhdistää useita eri aineistoja. Tällöin aikaa ja rahaa kuluu uusien asioiden opetteluun. Alan yritysten liiketoiminnan ytimessä onkin paikkatietoaineistojen toimittaminen nopeasti yhdestä paikasta juuri sellaisessa muodossa kuin asiakas toivoo.

Vaikka osa paikkatietoaineistoista on jo avautunut, on edelleen paljon aineistoja, jotka eivät ole vapaasti kansalaisten käytettävissä. Tällaisia ovat esimerkiksi tietyn toimialan tarvitsemat erikoisaineistot. Toisaalta muun muassa viranomaiset tarvitsevat ehdottoman luotettavan aineiston käyttöönsä, ja tällaisissa tapauksissa täytyy miettiä riittävätkö avoimet aineistot sellaisenaan vai tarvitseeko niitä käsitellä riittävän laadun takaamiseksi.

Avointa paikkatietoa hyödyntäessä käyttäjän on myös itse pidettävä huolta siitä, että mahdolliset aineistoon tehtävät muutokset ovat ajan tasalla. Jos paikkatietoaineiston ostaa niitä toimittavalta organisaatiolta, toimittaja sitoutuu päivittämään aineistoa jatkuvasti, joten asiakas voi luottaa siihen, että heille toimitettu lopputuote on ajantasainen ja luotettava.

Pia Lähde-Lyytinen

Kirjoittaja vastaa CGI:ssä paikkatietopalveluista

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *