Kannattavaa liiketoimintaa avoimista paikkatietoaineistoista

Ilmaisten tietojen, tuotteiden ja palveluiden tarjonnalla voidaan nykyään luoda kannattavaa liiketoimintaa. Hyvänä esimerkkinä tästä on Google, jonka palvelut ovat käyttäjille ilmaisia, mutta jonka liikevaihto on huomattava mainostulojen ansiosta.

Viime vuosien aikana myös avoimia paikkatietoaineistoja on tullut saataville runsaasti, kun muun muassa Maanmittauslaitos avasi paikkatietoaineistojansa toukokuussa 2012. Näiden tavoitteena on synnyttää uutta liiketoimintaa ja luoda kansalaisia hyödyttäviä palveluita. Mitä enemmän erilaisia paikkatietoaineistoja voidaan yhdistää, sitä suuremmat mahdollisuudet on myös löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja luoda palveluita. Hyvä esimerkki kansalaisia hyödyttävästä palvelusta on Reittiopas, jossa on käytetty useasta lähteestä (mm. MML, kunnat, HSL) olevia avoimia paikkatietoaineistoja. Tästä huolimatta Reittiopas on myös kannattavaa liiketoimintaa.

Vaikka avoimia paikkatietoaineistoja on käytössä valtavasti, niitä käytetään vielä epäröiden. Tämä johtuu osittain siitä, että tarjolla olevien aineistojen määrä on niin suuri, että on vaikea tietää mistä lähteä liikkeelle. Joillekin voi myös olla epäselvää, mihin kaikkiin tarkoituksiin avoimia paikkatietoaineistoja voi käyttää. Nämä haasteet voidaan nähdä myös liiketoimintamahdollisuuksina. Paikkatietoalan ammattilaiset voivat auttaa asiakkaitaan käymään läpi avoimia aineistoja ja löytää sieltä heille hyödyllisimmät. Tällä tavalla asiakas säästää aikaa heille sopivan aineiston löytämisessä, eikä asiakkaalla itsellään tarvitse olla aineisto-osaamista. Paikkatietoalan osaajille tässä piilee mahdollisuus jalostaa avointa paikkatietoa laadukkaaseen ja lisäarvoa tuottavaan muotoon.

Myös avointen paikkatietoaineistojen käsittelemisessä saattaa eteen tulla haasteita, joiden ratkaisemisessa alan yritykset auttavat asiakkaitaan. Aineisto ei välttämättä ole saatavilla kokonaisena, vaan se on ladattava osissa. Lisäksi aineiston formaattia tai koordinaatistoa voidaan joutua muuttamaan asiakkaan tarpeeseen sopivaksi. Joissain tapauksissa aineistosta voi puuttua kuvaustekniikka, eli se on visualisoidun datan sijaan pelkästään raakadataa. Kaikissa tapauksissa avoimelle paikkatietoaineistolle täytyy aina tehdä laadun tarkastus, jotta voidaan varmistua sen sopivuudesta käyttötarkoitukselle.

Lisäksi projektien aikatauluissa ei välttämättä ole allokoitu aikaa avoimien paikkatietoaineistojen hyödyntämisen selvitystyöhön. Tarvittavaa tietoa ei välttämättä ole saatavilla yhdestä paikasta, jolloin täytyy yhdistää useita eri aineistoja. Tällöin aikaa ja rahaa kuluu uusien asioiden opetteluun. Alan yritysten liiketoiminnan ytimessä onkin paikkatietoaineistojen toimittaminen nopeasti yhdestä paikasta juuri sellaisessa muodossa kuin asiakas toivoo.

Vaikka osa paikkatietoaineistoista on jo avautunut, on edelleen paljon aineistoja, jotka eivät ole vapaasti kansalaisten käytettävissä. Tällaisia ovat esimerkiksi tietyn toimialan tarvitsemat erikoisaineistot. Toisaalta muun muassa viranomaiset tarvitsevat ehdottoman luotettavan aineiston käyttöönsä, ja tällaisissa tapauksissa täytyy miettiä riittävätkö avoimet aineistot sellaisenaan vai tarvitseeko niitä käsitellä riittävän laadun takaamiseksi.

Avointa paikkatietoa hyödyntäessä käyttäjän on myös itse pidettävä huolta siitä, että mahdolliset aineistoon tehtävät muutokset ovat ajan tasalla. Jos paikkatietoaineiston ostaa niitä toimittavalta organisaatiolta, toimittaja sitoutuu päivittämään aineistoa jatkuvasti, joten asiakas voi luottaa siihen, että heille toimitettu lopputuote on ajantasainen ja luotettava.

Pia Lähde-Lyytinen

Kirjoittaja vastaa CGI:ssä paikkatietopalveluista

Avoimuus vai kaupallisuus?

Psykologiassa avoimuus on yksi viidestä persoonallisuuden piirteestä kuvaten ihmisen arvostusta seikkailuja, uteliaisuutta, epätavallisia ideoita ja mielikuvitusta kohtaan. Tietotekniikassa ja siihen liittyvissä palveluissa avoimuus taas yhdistetään usein asioiden läpinäkyvyyteen, julkisuuteen, yhteentoimivuuteen ja lähdekoodin avoimuuteen. Monet asettavat avoimuuden kaupallisuuden vastakohdaksi, ikään kuin avoimuus olisi aina hyvä ja kaupallisuus pelkästään paha, vaikka näissä on kyllä kyse aivan eri asioista. Avoimuuden vastakohta on sulkeutuneisuus, joka ei kehity vaan näivettyy omaan pienuuteensa ajan funktiona. Kaupallinenkin voi olla avointa ja avoin on kaupallista useammin kuin tiedostatkaan.

Tietotekniikkapalveluiden tuottamisessa avoimuus ei ole laatua, se on oletusarvo. Laatu on sovelluksen käyttäjän tuntemus ja mielikuva, avoimuus korkean laadun mahdollistaja. Ja nyt tulee väite, johon kaikki eivät yhdy: ilman kaupallisuutta, pelkällä avoimuudella, ei saavuteta korkeaa laatua.

Kun kaupallisuus ja avoimuus eivät ole toistensa vastakohtia, voivat ne olla parhaat kaverukset. Avoin lähdekoodi on mahdollistanut monta kaupallista menestystarinaa ja kaupalliset projektit ovat jouduttaneet avoimen lähdekoodin kehityksen usein jopa ohi kaupallisten ohjelmistotuotteiden. Molemmat siis tarvitsevat toisiaan ja sen voisivat barrikaadeillaan mesoavat ääriryhmät jo vihdoinkin tunnustaa.

Jotenkin ymmärrän, että yksittäiset sovelluskehittäjät ja kokonaiset tietotekniikkayrityksetkin haluavat valita puolensa ja liputtaa joko oman ikiaikaisen kaupallisen ohjelmistonsa tai avoimen yhteisöllisen lähdekoodin puolesta. Mutta sitä en ymmärrä, että tietotekniikan hyödyntäjät ja käyttäjät, eli esimerkiksi julkishallinnon organisaatiot, haluavat ensin valita teknologian ja sitten vasta miettivät, mitä vaatimuksia tulevan järjestelmän toiminnallisuudelle tulisi asettaa ja miten näihin tavoitteisiin päästään. Valtion- ja kunnallishallinnon tietohallinnolle löytyy kyllä JHS-suositus siitä, miten avoimen lähdekoodin ohjelmia käytetään julkisessa hallinnossa, mutta yhtä seikkaperäistä suositusta hyviksi havaituista projektimenetelmistä ei löydy. Tekniikkako on tärkeämpää kuin lopputulos?

Kaupalliset ohjelmistot sisältävät jo nyt huomattavan määrän avointa lähdekoodia ja todennäköistä on, että lähitulevaisuudessa softan hinnat painuvat nollaan tai lähelle sitä. Sen sijaan palvelut kaupallistuvat yhä laajemmin, ihmistyötä on vaikea teettää ilmaiseksi kovin pitkään ilman vararikkoa tai rikossyytettä orjuuttamisesta. Tämä ei tarkoita sitä, että ohjelmistotuotteita valmistavat yritykset kuolisivat, tosin suljettuja ohjelmistoja tekemällä niin käy. Akselilla avoin-suljettu kunkin tulee löytää omaan liiketoimintamalliinsa soveltuva paikka siten, että asiakkaille tuotettava laatu ei kärsi. Kummassakaan ääripäässä tuota akselia ei kannata olla, koska niissä ei ole liiketoimintaa. Täydellinen avoimuus on vapaaehtoistyötä, kunnia sille, ja sulkeutuneisuudessa asuu konkurssi.

Avoimuus ei ole vain tekniikkaa, vaan ennen kaikkea ihmisen ja yrityksen ominaisuus ja mielentila, joka mahdollistaa ketteryyden ja innovatiivisuuden. Avoin mieli mahdollistaa kyseenalaistamisen ja hölmöltäkin tuntuvien ideoiden esille tuomisen siten, että niitä arvostetaan. Avoimuutta on myös se, että kaupallinenkin toiminta sallitaan ja nähdään jopa täydentävänä asiana, vaikka joku siitä palkkansa saisi. Suurin osa paikkatietoalankin kaupallisista toimijoista tekee laadukasta palvelua asiakkailleen parhaita teknologioita ja palveluita hyödyntäen, olivat ne sitten kaupallisia tai avoimia, kunhan eivät ole suljettuja.

Teemu Virtanen

Kirjoittaja on Dimenteq Oy:n toimitusjohtaja

Kartta on ilmaisuvoimainen viestinnän ja päätöksenteon työkalu

Kartta on ilmaisuvoimainen viestinnän ja päätöksenteon työkalu, mutta silti kartan valmistamiseen liittyy turhaa mystiikkaa ja vääristyneitä mielikuvia. Edelleen vuonna 2014 kun henkilöä pyydetään piirtämään kartta on ensisijainen työväline paperi ja kynä, samaan aikaan kun kirjeen kirjoittamisesta puhuttaessa sähköposti on ensimmäinen mieleen tuleva asia. Kartan valmistamiseen liittyvä työ koetaan kalliiksi ja aikaa vieväksi, vaikka itseasiassa kartan tekemisellä ja sähköpostin kirjoittamisella ei työmäärän ja osaamisen näkökulmasta ole paljoa eroa työvälineen käytön näkökulmasta.

Kuten kirjoitetussa tekstissä, niin myös kartassa työvälineen sijaan sisältö on merkitsevässä roolissa. Kaupasta voit ostaa erilaisia kyniä, mutta hyväksi kirjoittajaksi tuleminen vaatii paljon enemmän. Voit myös ostaa paikkatietoalustan, jonka ansiosta kollegasi ja sinä voitte löytää, käyttää, tehdä ja jakaa karttoja millä tahansa laitteella ja missä tahansa, mutta vaikka voisittekin tehdä kaiken tämän niin mitä karttasi kuvaisivat ja kuinka luotettava viesti olisi?

Hyväksytään siis, että karttojen löytäminen, käyttäminen, tekeminen ja jakaminen onnistuu keltä tahansa nykyaikaisella paikkatietoalustalla vieläpä niin, että kustannuksetkin ovat murto-osa siitä mitä ne olivat esimerkiksi 2 vuotta sitten. Keskustelun keskiöön jää tällöin karttojen sisältö. Jos voisit kuvata mitä tahansa kartalla, niin mitä se olisi? Oman kotitalosi ja kesämökkisi jälkeen kiinnostava kartta voisi kuvata asiakkaiden, kilpailijoiden ja omien joukkojen sijaintia, tai ehkäpä olet kiinnostunut siitä kuinka paljon tontit maksavat eri puolella Suomea ja minkälainen palvelurakenne niiden ympärille on muodostunut. Tai kenties sinulle arvokkain kartta kertoo joka kuukausi automaattisesti kuinka nopeasti omistamasi metsä kasvaa eri alueilla.

Tärkeä havainto on, että karttojen arvo on subjektiivista ja että arvon löytäminen paikkatiedosta edellyttää tähän perehtymistä organisaation toiminnan näkökulmasta. Karttaa varten tarvittava data on jo olemassa ja saatavilla. Se sijaitsee omissa liiketoimintajärjestelmissäsi ja sitä tuottavat myös viranomaiset. Valtaosa datasta on avointa ja maksutonta! Työvälineet, ja data ovat olemassa. Tarvitaan vain hieman aivotyötä ja innovatiivisuutta sisällön kehittämiseen.

Omaksu uusi ajatus siitä, että sinulla on mahdollisuus hyödyntää juuri sellaisia automaattisesti päivittyviä interaktiivisia helposti löydettäviä, käytettäviä ja jaettavia karttoja liiketoiminnassasi kuin tahdot ja suunnittele muutaman tällaisen kartan sisältö. Tämän jälkeen pyydä valitsemiltasi FLIC:n jäseniltä apua toteutukseen. Yllätyt siitä, kuinka vaivattomasti kaikki tapahtuu tämän jälkeen, kuinka nopeasti kartat ovat käytössäsi ja kuinka paljon arvoa koko organisaatiosi saa kartoista.

Jukka Rouhe

Kirjoittaja on Esri Finlandin toimitusjohtaja