Sähköä ilmassa?

Kun sähkö aikanaan keksittiin, tuskin arvattiin, mitä seurauksia sillä tulee olemaan. Koko teollistunut yhteiskunta on rakentunut pitkälti sähkön varaan, ja tänä päivänä olemme entistä enemmän riippuvaisia erilaisista sähköisistä vempaimista. Välttämättömän lämmön ja perusteollisuuden lisäksi pippurimyllytkin pyörivät jo sähköisesti. Klassisin turhake lienee nenäkarvaleikkuri.

Mitenköhän ihmiset muutama vuosisata sitten olisivat asian ymmärtäneet, jos heille olisi sanottu, että palvelutkin tulevat sähköistymään? Todennäköisesti he olisivat pelästyneet ja juosseet karkuun? Sähkön vaarallisuus oli jo havaittu, eikä ihme, onhan sähköä käytetty jo vuosia myös ihmisiä vahingoittavaan tarkoitukseen.

Liekö sitten noilta ajoilta perua, että sähköiseen asiointiin suhtaudutaan hieman penseästi ja ehkä myös peläten? Johtuuko suhtautuminen siitä, että pelätään sähköisen asioinnin mukanaan tuomia muutoksia ja rutiinien rikkoutumista? Vai onko vain niin, että sähköisen asioinnin hyötyjä ei nähdä, koska prosessit noudattelevat perinteisiä toimintamalleja.

Niin tai näin, sähköinen asiointipalvelu on nykypäivää. Meille paikkatiedon ammattilaisille tämä tarkoittaa huikeaa mahdollisuutta. Ovathan kaikki palvelut tavalla tai toisella sijaintiin kytkettyjä. Esimerkiksi suunnitteluun ja rakentamisen aikaiseen toimintaan paikkatieto tuo tehokkuutta. Ja kun uusi asuinpaikka vihdoin löytyy tai valmistuu, paikkatiedon avulla on helppo tutustua uuteen ympäristöön ja löytää ominaisuustietoa ympäröivästä yhteisöstä.

Koska tietomäärät verkossa kasvavat koko ajan, mahdollistaa tietojen yhdistely tulevaisuudessa enemmän ja enemmän tietokokonaisuuksia, joita voidaan palveluita kehittäessä käyttää. Myös perinteinen viranomaisasioiminen alkaa olla jo kohtuudella sähköistetty, ja vauhti tuntuu kokoajan kasvavan. Hyvä näin.

Luomalla kotimaahan hienoja asiointipalveluita avautuu myös suomalaiselle paikkatietoalan osaamiselle mahdollisuuksia kansainvälistymiseen. Ja tätä mahdollisuutta meidän tulee vaalia pitämällä huoli siitä, että toimimme markkinalähtöisesti. Ylhäältä ohjatut ”yksipalvelukaikille”-ratkaisut eivät tule viemään yhteiskuntaamme tässä asiassa eteenpäin, vaan sopiva kilvoittelu pitää toimijat aktiivisina ja innokkaina kehittämään omista ratkaisuistaan entistä ehompia.

Miksiköhän muuten verkkoasioinnista käytetään nimitystä sähköinen asiointi?

Mike von Wehrt

Kirjoittaja työskentelee toimialajohtajana Tekla Oy:ssä (Infra & Energy, Julkishallinto)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *